Hiljainen ilta
Erään illan tarina...
"Kämppä on tyhjä. Esikoinen omilla menoillaan, kuopus J:n kanssa omassa harrastuksessaan ja keskimmäinen kaverillaan. Mulla on siis vapaa ilta. Pyörin kämpässä ympäri ja mietin mitä voisin tehdä. Istahdan keittiön ikkunan eteen ja kyttään naapureita, mutta aika hiljaista on. Seuraavaksi asettelen itseni sohvalle yrittäen ladata ilmaista kokeilujaksoa nextoryyn. Onnistumatta siinä lepohetkeni jää lyhyeen. Yritän mä kirjoittaa blogianikin, mutta kun ei oikein lähe. Kirjoittaminen muuten kun on ihan täysin fiilisjuttu ja silloin kun ei lähde niin kannattaa heti alkuunsa jättää se leikki sikseen ja siirtyä muihin hommiin. Vapaasta illasta kuullessani olin jo päättänyt, etten ainakaan siivoa. No, päädyn silti ajamaan nurmikkoa. Mutta eihän sitä kai siivoamiseksi lasketa, pohdin? Ja sen jälkeen sitten keittämään lapsille iltakiisseliä. Kun J tulee kotiin, rehentelen isoeleisesti hänelle, mitä kaikkea olen "puuhaillut", ettei vaan luule mun laiskotelleen. Ihan kuin se häntä kiinnostaisi pätkääkään, koska itse samanlaisessa tilanteessa etsisi kaverikseen ruohonleikkurin ja monien muiden "kodinjuttujen" sijaan korkeintaan pleikkarin ohjaimen ja kuulokkeet."
Kun elää tätä ainaista oravanpyörää ja kiireistä arkea, jossa jokaiselle illalle on minuutilleen tarkat aikataulut ja kuskausvuorot sovittuna, tuntuu jopa rikolliselta yksi ilta ihan vaan istua ja olla paikallaan. Jossain kohtaa suorittamisesta tulee vaan arkea ja siihen kummasti tottuu. Siitä tulee ihan normaalia, vaikka se ei todellakaan saisi olla normaalia. Koko ajan pitäisi tehdä jotain, mielellään tietenkin jotain hyödyllistä. Sitten sen kerran kun se mahdollisuus tulee, että kämppä olisi ylipäätään tyhjänä ja HILJAISENA, niin tajuaa, että siitä ei enää osaa edes nauttia... Surullista mutta tän eteen mä paiskin koko ajan töitä ja lähes päivittäin yritän muistuttaa itselleni näistä jutuista.
Mä luulen, että ne kuuluisat ruuhkavuodet ovat omassa elämässäni nyt aikalailla kuumimmillaan. Myös suurin osa ystäväpiiristäni elää tätä samaa vaihetta kanssani. Vertaistuki onkin parasta mitä tiedän, saa ihan oikeesti supporttia silloin kun sitä kaipaa sekä toisaalta myös kullanarvoisia neuvoja, joista olen oppinut ottamaan onkeeni. On ollut myös hetkiä, kun itse olen seurannut huolestuneena sivusta läheisen tosi hektistä vaihetta, väsymystä ja uupumista. On tehnyt niin kovasti mieli auttaa, mutta itse saman hullunmyllyn keskellä omat resurssit eivät ole siihen riittäneet. Kummasti sitä kuitenkin vaan on selvitty, pärjätty ja jotenkuten järjissämmekin, minä ja ne kaikki muutkin.
Sen ajatuksen minkä mä olen löytänyt, on pitää huolta vaikka väkisin siitä, että mulla jää aikaa perheelleni, ystävilleni sekä muille tärkeille ihmisille. En halua olla koko ajan töissä, reissun päällä tai muuten poissaoleva. Haluan olla läsnä, tehdä ja touhuta kaikennäköistä, hankkia reppuni täyteen muistoja yhteisistä hetkistä. Olenkin ollut aktiivinen, ehdottanut ystävilleni ehkä jopa kyllästymiseen asti huoltoasema-, lenkki-, iltakahvi-, päiväkalja-, ja milloin mitäkin - treffejä. Mutta onhan se jokseenkin surullista huomata, että ihmiset ovat nykypäivänä niin kiireisiä, että kerran vuoteen tapaamisiakin tuntuu miltei mahdottomalta sopia kahta henkilöä isomman porukan kanssa. Tai sit jos ne vihdoin ja viimein saadaan sovittua, niin joku tulee kipeäksi, tai jonkun lapsi tai puoliso tai lapsenvahti. Nyt kuitenkin näyttää lupaavalta, monia kivoja juttuja sovittu loppuvuoteen ja ensi vuodelle, joten pitäkäähän peukkuja, että toteutuvat❤️
Loppuun mun piti tehdä jonkinnäköistä listaa siitä, mitkä kaikki jutut voisi helpottaa "selviytymään" näistä kuuluisista elämän ruuhkavuosista. Mutta totesin, että eihän sellaista listaa oikeasti ole olemassakaan tai jos on niin yksi juttu sopii yhdelle ja toinen toiselle. Ehkä se tärkein juttu on kuitenkin oivaltaa se, että ruuhkavuosien vietäväksi on vaan vähän niinkuin antauduttava. Löydettävä oikea asenne ja tasapaino tälle kaikelle. Itse en ole oikein vielä löytänyt kumpaakaan mutta etsintä on kyllä kovasti käynnissä ❤️
-Hyvinvoiva RuuhkaMutsi-